Vianetsintä hinta (diagnoosi) 2026

Auton vianetsintä maksaa Suomessa tavallisesti noin 50–250 euroa riippuen siitä, riittääkö yksinkertainen vikakoodien luku vai joudutaanko vikaa tutkimaan mittauksilla ja useiden järjestelmien testeillä. Pelkkä vikakoodien luku voi maksaa noin 20–80 euroa, kun taas vaikean sähkö- tai elektroniikkavian selvittäminen laskutetaan yleensä tuntityönä ja voi kestää useita tunteja.

Paljonko auton vianetsintä maksaa?

Vianetsinnän hinnassa on poikkeuksellisen suuri vaihtelu, koska palvelulla voidaan tarkoittaa aivan eri asioita. Yhdessä korjaamossa 40 euron palvelu voi tarkoittaa vikamuistin lukemista ja tulostamista. Toisessa tapauksessa auton tutkimiseen voidaan käyttää kaksi tai kolme tuntia ennen kuin vian todellinen aiheuttaja löytyy.

Nykyisiä vianetsinnän hintaesimerkkejä Suomessa

Suomalaisten korjaamojen julkiset hinnastot havainnollistavat hyvin vikakoodien luvun ja varsinaisen vianmäärityksen eroa.

Vikakoodien luku ja vianetsintä eivät ole sama asia

Tämä on auton diagnostiikassa tärkein ero.

Vikakoodien luvussa korjaamo liittää diagnostiikkalaitteen autoon ja lukee ohjainlaitteiden muistiin tallentamat vikakoodit.

Vianetsinnässä vikakoodia käytetään yhtenä johtolankana ja selvitetään, mikä ongelman oikeasti aiheuttaa.

Mitä OBD tarkoittaa?

OBD tulee sanoista On-Board Diagnostics. Auton ohjainlaitteet valvovat jatkuvasti lukuisia järjestelmiä ja voivat tallentaa havaituista poikkeamista vikakoodeja.

Diagnostiikkalaitteen avulla korjaamo voi päästä käsiksi esimerkiksi:

• moottorinohjaukseen,
• vaihteiston ohjaukseen,
• ABS- ja ajonvakautusjärjestelmään,
• turvatyynyjärjestelmään,
• ilmastointiin,
• korielektroniikkaan,
• pysäköintijärjestelmiin,
• ADAS-järjestelmiin,
• hybridin tai sähköauton ohjainlaitteisiin.

Se, kuinka moneen järjestelmään testerillä päästään käsiksi, riippuu sekä autosta että käytettävästä diagnostiikkalaitteesta.

Kertooko vikakoodi suoraan, mikä osa on rikki?

Ei yleensä.

Tämä on yleinen väärinkäsitys. Vikakoodi kertoo useimmiten, että ohjainlaite on havainnut tietyssä piirissä, signaalissa tai järjestelmässä poikkeaman. Se ei välttämättä kerro, mikä yksittäinen osa ongelman aiheutti.

Esimerkiksi anturiin liittyvän vikakoodin todellinen syy voi olla:

• itse anturi,
• katkennut johto,
• huono liitin,
• heikko maadoitus,
• väärä syöttöjännite,
• toisen komponentin aiheuttama epäuskottava mittausarvo,
• mekaaninen vika järjestelmässä.

HELLA korostaa diagnostiikkaohjeissaan, ettei vikakoodi yksin todista esimerkiksi anturin olevan viallinen. Koodi pitää varmistaa mittauksilla ja järjestelmän toiminnan tarkastuksella.

Miksi osan vaihtaminen vikakoodin perusteella voi tulla kalliiksi?

Jos jokainen vikakoodissa mainittu komponentti vaihdetaan ilman mittauksia, autoon voidaan asentaa täysin ehjiä varaosia.

Esimerkiksi 50 euron vianetsinnän säästäminen voi johtaa siihen, että vaihdetaan:

• 150 euron anturi,
• 500 euron ohjainlaite,
• 1 000 euron komponentti

vaikka todellinen vika olisi esimerkiksi hapettuneessa liittimessä.

Hyvän diagnoosin tarkoituksena ei siis ole vain löytää vikakoodi vaan välttää turhat varaosavaihdot.

Miten ammattimainen vianetsintä tehdään?

Menetelmä riippuu oireesta, mutta järjestelmällinen diagnoosi voi edetä esimerkiksi näin:

1. asiakkaan oirekuvaus käydään läpi,
2. vika pyritään toistamaan,
3. auto tarkastetaan silmämääräisesti,
4. akun jännite ja perusasiat tarkistetaan,
5. vikamuistit luetaan,
6. vikakoodien asiayhteys analysoidaan,
7. live dataa verrataan odotettuihin arvoihin,
8. tarvittavat sähköiset tai mekaaniset mittaukset tehdään,
9. antureita tai toimilaitteita testataan,
10. tarvittaessa tehdään koeajo,
11. vian aiheuttaja rajataan mahdollisimman tarkasti,
12. asiakkaalle annetaan korjausehdotus ja kustannusarvio.

Mitä live data tarkoittaa?

Live data eli reaaliaikaiset mittausarvot tarkoittavat auton ohjainlaitteilta saatavaa tietoa järjestelmien toiminnasta juuri sillä hetkellä.

Moottorista voidaan tarkastella esimerkiksi:

• jäähdytysnesteen lämpötilaa,
• ilmamassaa,
• imusarjan painetta,
• lambda-antureiden arvoja,
• polttoainekorjauksia,
• polttoainepainetta,
• kaasupolkimen ja kaasuläpän asentoja.

ABS-järjestelmästä voidaan esimerkiksi verrata kaikkien neljän pyörän nopeustietoja keskenään.

HELLA suosittelee juuri tällaista mitattujen arvojen vertailua tilanteissa, joissa yksittäinen vikakoodi ei vielä kerro vian aiheuttajaa.

Mikä on toimilaitetesti?

Ammattimainen diagnostiikkalaite voi monissa autoissa käskeä auton ohjainlaitetta käyttämään tiettyä komponenttia testausta varten.

Testattavia toimilaitteita voivat olla esimerkiksi:

• jäähdyttimen puhallin,
• EGR-venttiili,
• kaasuläppä,
• polttoainepumppu,
• ilmastoinnin läpät,
• valot,
• sähköiset venttiilit.

Näin voidaan erottaa esimerkiksi tilanne, jossa komponentti itsessään toimii mutta sitä ei normaalisti ohjata oikein.

Mihin yleismittaria tarvitaan auton vianetsinnässä?

Diagnostiikkatesteri ei korvaa tavallisia sähkömittauksia.

Yleismittarilla voidaan tarkistaa esimerkiksi:

• syöttöjännite,
• maadoitus,
• johtimen jatkuvuus,
• vastus,
• jännitehäviö.

Jos esimerkiksi vikakoodi ilmoittaa anturin signaalin puuttuvan, täytyy selvittää, saako anturi käyttöjännitteen ja onko johdotus ehjä ennen uuden anturin tilaamista.

Mihin oskilloskooppia käytetään?

Oskilloskoopilla voidaan nähdä sähköinen signaali ajan funktiona. Sillä voidaan tutkia sellaisia nopeita signaaleja, joita tavallisella yleismittarilla ei nähdä riittävän tarkasti.

Oskilloskooppia voidaan käyttää esimerkiksi:

• kampiakselin ja nokka-akselin anturisignaaleihin,
• sytytysjärjestelmän tutkimiseen,
• CAN-väylän signaaleihin,
• pulssiantureihin,
• tiettyjen toimilaitteiden sähköiseen toimintaan.

Tämän tyyppinen tutkimus kuuluu jo selvästi varsinaiseen vianetsintään eikä tavalliseen vikakoodien lukuun.

Voiko autossa olla vika ilman vikakoodia?

Kyllä.

Kaikki mekaaniset tai sähköiset ongelmat eivät täytä ohjainlaitteen ehtoja vikakoodin tallentamiselle.

Esimerkiksi:

• pyöränlaakeri voi humista,
• nivel voi kolista,
• moottorissa voi olla mekaaninen puristusongelma,
• jarru voi laahata,
• johto voi tehdä katkosta vain tietyssä asennossa,
• anturi voi antaa sähköisesti mahdollisen mutta todellisuudessa väärän arvon.

Tämän vuoksi vikakoodien puuttuminen ei tarkoita, että auto olisi varmasti kunnossa.

Voiko vikakoodi olla muistissa, vaikka autossa ei ole enää aktiivista vikaa?

Kyllä. Ohjainlaitteessa voi olla:

• aktiivisia vikakoodeja,
• satunnaisia tai ajoittaisia koodeja,
• aiemmin esiintyneitä vikakoodeja.

Koodi voi olla syntynyt esimerkiksi hetkellisen matalan akkujännitteen tai aiemman korjauksen yhteydessä.

Siksi korjaajan pitää arvioida koodin tila, tapahtumaolosuhteet ja se, palaako vika takaisin.

Mitä freeze frame -tieto tarkoittaa?

Joidenkin vikakoodien yhteyteen tallennetaan niin sanottuja freeze frame -tietoja eli tilannekuva auton toiminnasta silloin, kun vika havaittiin.

Tiedoissa voi näkyä esimerkiksi:

• moottorin kierrosluku,
• ajonopeus,
• moottorin lämpötila,
• kuormitus,
• muita järjestelmän mittausarvoja.

Nämä tiedot voivat olla erittäin hyödyllisiä satunnaisen vian selvittämisessä.

Mitä vikakoodien P-, B-, C- ja U-kirjaimet tarkoittavat?

Standardoiduissa diagnostiikkakoodeissa ensimmäinen kirjain kertoo yleisesti, mihin järjestelmäryhmään koodi liittyy.

Lisäksi autoissa on runsaasti valmistajakohtaisia vikakoodeja, joiden tulkintaan tarvitaan automallikohtaista teknistä tietoa.

Miksi halpa OBD-lukija näyttää vähemmän koodeja kuin korjaamon laite?

Yksinkertainen yleismallinen OBD-lukija keskittyy usein ennen kaikkea standardoituihin moottorin ja päästöjärjestelmien tietoihin.

Ammattitason tai merkkikohtainen diagnostiikkalaite voi päästä paljon syvemmälle auton järjestelmiin.

Bosch kertoo ammattimaisen diagnostiikan mahdollistavan vikakoodien lukemisen muun muassa:

• moottorista,
• jarrujärjestelmästä,
• turvajärjestelmistä,
• muusta auton elektroniikasta.

Lisäksi ammattitesterillä voidaan tehdä järjestelmästä riippuen mittausarvojen tarkastelua, toimilaitetestejä, kalibrointeja ja ohjelmointitoimenpiteitä.

Voiko vikakoodit lukea itse?

Kyllä. Kuluttajille on saatavana edullisia OBD-lukijoita, joilla voidaan lukea ainakin osa auton standardoiduista vikakoodeista.

Niistä voi olla hyötyä, jos haluat:

• nähdä miksi moottorin vikavalo on syttynyt,
• tallentaa koodin ennen korjaamokäyntiä,
• seurata yksinkertaisia OBD-mittausarvoja.

Oma vikakoodinlukija ei kuitenkaan korvaa varsinaista diagnoosia silloin, kun koodin syy ei ole selvä.

Kannattaako vikakoodit nollata itse?

Vikakoodien nollaus ei korjaa niiden taustalla olevaa vikaa.

Bosch suosittelee nollaamaan vikamuistin vasta, kun ongelman syy on selvitetty ja korjattu.

Jos koodit poistetaan ennen diagnoosia:

• korjaaja voi menettää hyödyllistä vikahistoriaa,
• freeze frame -tietoja voi kadota,
• satunnaisen vian selvittäminen voi vaikeutua.

Jos auto on menossa korjaamolle vian vuoksi, vikamuistia ei yleensä kannata tyhjentää juuri ennen käyntiä.

Miksi moottorin vikavalo syttyy?

Moottorin vikavalo voi syttyä, kun moottorinohjaus tai päästöjärjestelmä havaitsee poikkeaman.

Mahdollisia syitä ovat esimerkiksi:

• lambda-anturin ongelma,
• sytytyshäiriö,
• ilmamassamittarin virheellinen arvo,
• polttoainejärjestelmän ongelma,
• EGR-järjestelmän vika,
• turboahtimen ohjausongelma,
• katalysaattoriin tai hiukkassuodattimeen liittyvä häiriö,
• anturien tai johtojen sähkövika.

Auto voi joissakin tapauksissa tuntua ajossa täysin normaalilta, vaikka vikavalo palaa.

Voiko moottorin vikavalon palaessa ajaa?

Se riippuu vian luonteesta ja auton käyttöohjeesta.

Bosch käyttää yleisenä ohjeena seuraavaa:

• jatkuvasti palava keltainen moottorin vikavalo: vika kannattaa diagnosoida pian,
• vilkkuva moottorin vikavalo: ajamista tulee välttää ja auto pysäyttää turvallisesti, koska kyse voi olla vakavammasta viasta.

Auton oma käyttöohje on aina ensisijainen, koska eri valmistajien varoitusvalojen toimintatavat voivat poiketa toisistaan.

Miksi satunnainen vika on kallis diagnosoida?

Helpointa on löytää vika, joka esiintyy koko ajan. Vaikeimpia ovat ongelmat, jotka ilmestyvät vain tietyissä olosuhteissa.

Esimerkiksi auto voi:

• sammua vain lämpimänä,
• nykiä vain kostealla säällä,
• antaa vikailmoituksen kerran kuukaudessa,
• menettää tehoa vain kovassa kiihdytyksessä,
• antaa ADAS-vian vain sateella.

Tällöin korjaajan täytyy ehkä odottaa oireen syntymistä, tehdä koeajoja, tallentaa mittausarvoja tai tutkia johtosarjoja osissa.

Siksi yksi vaikea vika voi viedä useita tunteja, vaikka varaosaa ei lopulta tarvittaisi lainkaan.

Mitä sähkövian vianetsintä voi sisältää?

Autosähkövian selvittämisessä voidaan tarvita esimerkiksi:

• akku- ja latausjärjestelmän mittauksia,
• sulakkeiden tarkastusta,
• johtokaavioiden tutkimista,
• jännite- ja maadoitusmittauksia,
• johtimien jatkuvuusmittauksia,
• CAN- tai LIN-väylän tutkimista,
• ohjainlaitteiden tiedonsiirron tarkastusta,
• oskilloskooppimittauksia.

Tämä selittää, miksi autosähkön vianmäärityksen tuntihinta on monissa korjaamoissa normaalia huoltotuntia korkeampi.

Miksi akun kunto tarkistetaan usein ensin?

Modernin auton ohjainlaitteet tarvitsevat vakaan käyttöjännitteen. Heikko akku tai suuri jännitehäviö voi aiheuttaa useisiin järjestelmiin vikakoodeja, vaikka kaikki kyseiset komponentit eivät olisi rikki.

HELLA suosittelee diagnostiikan yhteydessä tarkistamaan akun jännitteen ja järjestelmään liittyvät sulakkeet ennen tarpeettoman syvälle menevää komponenttivian etsintää.

Siksi akun kunnon tarkastaminen ei ole turha sivutoimenpide vaan joskus diagnoosin ensimmäinen olennainen vaihe.

Mitä mekaaninen vianetsintä tarkoittaa?

Kaikki vianetsintä ei tapahdu tietokoneella.

Mekaanisen vian selvittämisessä voidaan käyttää esimerkiksi:

• koeajoa ja äänen paikantamista,
• puristuspaineen mittausta,
• sylinterin vuotomittausta,
• polttoainepaineen mittausta,
• imusarjan tai ahtojärjestelmän vuototestiä,
• savukonetta vuotojen etsimiseen,
• jousituksen ja laakereiden tarkastusta nosturilla.

Esimerkiksi kolinaa, nestevuotoa tai pyöränlaakerin ääntä ei välttämättä ratkaista OBD-testerillä lainkaan.

Miksi hybridi- ja sähköauton vianetsintä voi maksaa enemmän?

Sähköistetyissä autoissa on tavallisten 12 voltin järjestelmien lisäksi korkeajännitejärjestelmä ja laaja energianhallinta.

Vianetsintään voi liittyä:

• korkeajänniteakun diagnostiikka,
• eristysvikojen tutkiminen,
• akun jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmät,
• invertteri ja sähkömoottori,
• latausjärjestelmä,
• DC/DC-muunnin,
• korkeajänniteturvallisuutta koskevat työmenetelmät.

Menix veloittaa nykyisessä hinnastossaan polttomoottoriauton vianmäärityksestä 99 €/h ja hybridi- tai sähköauton vianmäärityksestä 109 €/h. AX Autohuollon hinnastossa sähköisen vianmäärityksen tuntihinta on puolestaan 115 €/h.

Voiko käytetyn auton vikakoodit tarkistaa ennen ostoa?

Kyllä, ja siitä voi olla hyötyä osana laajempaa kuntotarkastusta.

Bosch tarjoaa esimerkiksi ajoneuvotodistusta, jossa auton ohjainyksiköistä voidaan kerätä muun muassa:

• vikakoodit,
• kilometrilukematietoja,
• huoltoväleihin liittyviä tietoja,
• joissakin autoissa korkeajänniteakun kuntoon liittyviä tietoja.

Bosch ilmoittaa tämän tarkastuksen hinnaksi tietojen saatavuudesta riippuen noin 70–140 euroa.

Pelkkä vikakoodittomuus ei silti tarkoita, että käytetty auto olisi mekaanisesti virheetön. Kuntotarkastus ja koeajo ovat edelleen tärkeitä.

Kuka maksaa vianetsinnän, jos juuri ostettu auto hajoaa?

Jos epäilet autoliikkeestä ostetussa autossa olevan myyjän virhevastuulle kuuluva vika, kannattaa olla yhteydessä myyjäliikkeeseen ennen kuin teetät korjauksen muualla.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan mahdollinen virhe ja kustannusvastuu kannattaa selvittää ennen vian korjaamista.

Uuden auton virhetilanteessa KKV toteaa lisäksi, että jos myyjä ottaa auton tutkittavaksi eikä autossa todeta virhettä, tutkimuksesta voidaan periä kohtuullinen maksu, jos maksullisuudesta on ilmoitettu etukäteen. Jos autossa todetaan myyjän vastuulle kuuluva virhe, vianetsintäkulut kuuluvat myyjälle.

Miten vianetsinnän hinnasta kannattaa sopia?

Vianetsintä on työ, jonka lopullista kestoa on usein mahdoton tietää ennen tutkimuksen aloittamista. Tämän vuoksi asiakkaalle hyödyllinen tapa on sopia etukäteen tutkimusrajasta.

Voit esimerkiksi sopia:

• "Tutkikaa vikaa enintään yksi tunti."
• "Vianetsintään saa käyttää enintään 150 € ilman uutta lupaa."
• "Soittakaa ennen kuin tutkimusta jatketaan ensimmäisen tunnin jälkeen."

Näin kustannukset eivät pääse kasvamaan hallitsematta vaikean vian kohdalla.

Voiko korjaamo ylittää hinta-arvion?

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan korjaamon antama varsinainen hinta-arvio voidaan perustellusta syystä ylittää enintään 15 prosentilla, ellei asiakkaan kanssa ole sovittu muuta.

Sen sijaan:

• kiinteää hintaa ei saa ylittää,
• enimmäishintaa ei saa ylittää,
• alkuperäiseen toimeksiantoon kuulumattomista lisätöistä pitää lähtökohtaisesti sopia erikseen.

Saako korjaamo tehdä lisätöitä ilman lupaa?

KKV:n mukaan korjaamon pitää lähtökohtaisesti pyytää lupa työtilaukseen kuulumattomille lisätöille.

Jos asiakasta ei saada kohtuullisessa ajassa kiinni, korjaamo voi tietyissä tilanteissa tehdä vähäisiä ja tarkoituksenmukaisia lisätöitä. Jos kustannusrajasta ei ole sovittu etukäteen, tällaisten töiden kustannukset saavat KKV:n mukaan lähtökohtaisesti olla enintään 150 euroa.

Vianetsintää tilatessa kannattaa siksi ilmoittaa selvästi:

• saako korjaamo myös korjata löydetyn vian, vai
• haluatko ensin diagnoosin ja erillisen korjaustarjouksen.

Maksetaanko vianetsinnästä, vaikka vikaa ei löydy?

Usein kyllä, jos korjaamon kanssa on sovittu tuntiperusteisesta vianetsinnästä.

Asiakas maksaa tällöin korjaajan käyttämästä tutkimustyöstä eikä ainoastaan lopputuloksesta.

Vaikeassa satunnaisessa viassa voi esimerkiksi käydä niin, että:

• vikamuistit luetaan,
• järjestelmä mitataan,
• koeajo tehdään,
• vika ei tutkimushetkellä esiinny.

Tämänkin työn tekemiseen on käytetty aikaa.

Hyvä korjaamo dokumentoi, mitä on tarkastettu ja mitä seuraavaksi kannattaa tehdä, jos oire uusiutuu.

Mitä vianetsinnän jälkeen pitäisi saada?

Hyvästä diagnoosista pitäisi jäädä asiakkaalle ymmärrettävä käsitys siitä, mitä autossa havaittiin.

Pyydä mahdollisuuksien mukaan:

• löytyneet vikakoodit,
• selitys siitä, mitä ne tarkoittavat,
• tehdyt mittaukset tai testit,
• todennettu tai todennäköinen vian aiheuttaja,
• suositeltu korjaus,
• korjauksen kustannusarvio.

Bosch Car Service kertoo toimittavansa vikadiagnoosin jälkeen diagnoosiraportin ja korjausehdotuksen.

Milloin pelkkä vikakoodien luku riittää?

Pelkkä luku voi olla hyödyllinen, jos:

• haluat alustavan tiedon mittariston varoitusvalosta,
• tiedossa oleva vika on jo korjattu ja järjestelmä tarkistetaan,
• haluat dokumentin vikamuistista ennen tarkempaa tutkimusta.

Jos vikakoodi yksiselitteisesti johdattaa seuraavaan testiin, diagnoosi voi valmistua nopeasti.

Milloin kannattaa tilata suoraan varsinainen vianetsintä?

Varsinainen vianetsintä on perusteltu, jos:

• vika palaa koodin nollauksen jälkeen,
• auton osia on jo vaihdettu tuloksetta,
• auto nykii tai menettää tehoa,
• vika esiintyy satunnaisesti,
• autossa on useita keskenään liittyviä vikakoodeja,
• ABS-, airbag- tai ADAS-järjestelmä ilmoittaa viasta,
• vika vaikuttaa selvästi sähköiseltä,
• vikakoodia ei ole mutta oire on selvä.

Mitä kannattaa kertoa korjaamolle?

Hyvä oirekuvaus voi lyhentää vianetsintään käytettävää aikaa huomattavasti.

Kerro esimerkiksi:

• milloin ongelma alkoi,
• tapahtuuko se kylmänä vai lämpimänä,
• missä nopeudessa tai kierrosluvussa se tapahtuu,
• esiintyykö vika sateella tai pakkasella,
• mitkä varoitusvalot syttyvät,
• häviääkö ongelma auton uudelleenkäynnistyksellä,
• mitä autolle tehtiin juuri ennen vian alkamista,
• onko vikakoodeja jo luettu tai poistettu.

Miten vianetsinnässä voi säästää?

• Älä vaihda osia arvaamalla: mittaus maksaa usein vähemmän kuin väärä varaosa.
• Älä poista vikakoodeja ennen korjaamokäyntiä: hyödyllisiä tietoja voi kadota.
• Kuvaa oire tarkasti: kerro missä tilanteessa vika syntyy.
• Sovi kustannusraja: esimerkiksi ensimmäinen tunti tai 150 €.
• Valitse korjaamo vian mukaan: vaikeassa autosähköviassa sähködiagnostiikkaan erikoistunut korjaamo voi löytää vian nopeammin.
• Pyydä tutkimustulokset: jos diagnoosia täytyy jatkaa toisessa liikkeessä, jo tehdyt testit eivät mene hukkaan.

Jos vika liittyy esimerkiksi ilmastointijärjestelmään, tavallisen vikakoodien luvun lisäksi voidaan tarvita järjestelmäkohtaisia paine- ja kylmäainemittauksia. Katso myös ilmastointihuollon hinta.

Usein kysyttyä auton vianetsinnän hinnasta

Paljonko auton vianetsintä maksaa?

Yksinkertainen vianetsintä voi maksaa noin 50–100 euroa. Laajempi diagnoosi mittauksineen maksaa usein noin 150–250 euroa tai enemmän. AutoJerryn vianetsintätilausten keskihinta on noin 65 euroa.

Paljonko vikakoodien luku maksaa?

Vikakoodien luku maksaa Suomessa yleensä noin 20–80 euroa. AutoJerryn nykyinen keskihinta on noin 35 euroa, ja suomalaisten korjaamojen julkaistuissa hinnastoissa löytyy esimerkiksi 29–60 euron hintoja.

Onko vikakoodien luku sama asia kuin vianetsintä?

Ei. Vikakoodien luvussa luetaan auton ohjainlaitteiden tallentamat koodit. Varsinaisessa vianetsinnässä selvitetään niiden ja muiden tutkimusten avulla, mikä ongelman todellisuudessa aiheuttaa.

Kertooko vikakoodi suoraan, mikä osa pitää vaihtaa?

Ei yleensä. Vikakoodi kertoo havaitusta poikkeamasta tietyssä järjestelmässä tai piirissä. Sama koodi voi johtua esimerkiksi komponentista, johdotuksesta, liittimestä, käyttöjännitteestä tai toisesta viasta.

Kuinka kauan vianetsintä kestää?

Yksinkertainen vikakoodien luku voi valmistua noin 30 minuutissa. Laajempi vianetsintä voi kestää tunnista useisiin tunteihin riippuen siitä, kuinka helposti vika voidaan toistaa ja millaisia mittauksia tarvitaan.

Voiko autossa olla vika ilman vikakoodia?

Kyllä. Kaikki mekaaniset ja sähköiset viat eivät synnytä vikakoodia. Esimerkiksi pyöränlaakeri, mekaaninen moottorivika tai satunnainen johtokatkos voi vaatia muuta tutkimusta.

Kannattaako vikakoodit nollata ennen korjaamolle menoa?

Yleensä ei, jos auto on menossa vianetsintään. Vikamuisti ja siihen liittyvät tapahtumatiedot voivat auttaa korjaajaa löytämään ongelman syyn.

Maksetaanko vianetsinnästä, vaikka vikaa ei löydy?

Jos vianetsinnästä on sovittu tuntiveloituksella, asiakas maksaa yleensä tehdystä tutkimustyöstä myös silloin, kun satunnaista vikaa ei tutkimushetkellä pystytä paikantamaan. Hinnasta ja tutkimusrajasta kannattaa sopia etukäteen.

Voiko korjaamon vianetsinnälle asettaa enimmäishinnan?

Kyllä. Asiakas ja korjaamo voivat sopia esimerkiksi, että vianetsintään saa käyttää enintään tietyn summan ilman uutta hyväksyntää. Enimmäishinta auttaa pitämään vaikean vian tutkimuskustannukset hallinnassa.

Voiko korjaamo ylittää antamansa hinta-arvion?

KKV:n mukaan varsinaisen hinta-arvion voi perustellusta syystä ylittää enintään 15 prosentilla, ellei muuta ole sovittu. Kiinteää hintaa tai sovittua enimmäishintaa ei saa ylittää.

Miksi sähköauton vianetsintä voi maksaa enemmän?

Sähkö- ja hybridiautoissa vianetsintä voi vaatia korkeajännitejärjestelmien erityisosaamista, turvallisuustoimenpiteitä ja erikoisdiagnostiikkaa. Tämän vuoksi osa korjaamoista käyttää sähköistetyille autoille korkeampaa tuntiveloitusta.

Etsi auton vianetsintää tekevä autokorjaamo

Vianetsintää vertaillessa kannattaa kysyä etukäteen, tarkoittaako ilmoitettu hinta pelkkää vikakoodien lukua vai varsinaista diagnoosia. Korjaamohaku-hakemistossa voit vertailla paikallisia autokorjaamoja, niiden yhteystietoja, arvosanoja, arvosteluja ja sijainteja.